Lähettänyt on loka 6, 2019 in Laivat

Tyynenmeren jätepyörre

Myös maailman suurimmaksi kaatopaikaksi kutsuttu Tyynenmeren jätepyörre sijaitsee Kalifornian ja Havaijin välissä. Se on alue, johon kerääntyy kaikenlaista mahdollista jätettä, lähinnä muovia. Sitä kutsutaan myös maailman suurimmaksi kaatopaikaksi. Se on kuin eräänlainen pyörivä jätelautta mihin kertyy koko ajan lisää roskaa.

Miten tällainen massiivinen roskaläjä on sitten päässyt syntymään? Maailman valtameristä löytyy viisi tällaista suurempaa pyörrettä. Vesipyörre syntyy virtauksien kohdatessa ja tuulen avulla. Tähän pyörteeseen kulkeutuu roskia koko Pohjois-Amerikan mantereelta, Kiinasta, Japanista ja muista Aasian maista. Suurin osa valtamerten jätteestä kuitenkin kulkeutuu sinne maailman kymmenen suuren joen kuljettamina, jotka sijaitsevat Aasiassa ja Afrikassa. Merivirtaukset kuljettavat jätteitä kohti pyörrettä.

Tyynenmeren jätepyörteessä arvioidaan olevan jopa 80 000 tonnia roskaa. Se on käsittämättömän suuri määrä. Vertauksena sanottakoon, että se vastaa painoltaan viittäsataa lentokonetta. Huolestuttavaa on myös se, että pyörteen jätemäärä kasvaa koko ajan. Sen arvioidaan olevan kolmen Ranskan kokoinen alue. Pyörre sisältää lähinnä muoviroskaa kuten muovipulloja, muovipusseja ja muita muovinpalasia.

Jätepyörteen roskakoostumus

Hollantilainen Ocean Cleanup

Vuonna 2017 Hollantilainen Ocean Cleanup -järjestö teki ensimmäistä kertaa erittäin laajan tutkimuksen jätepyörteen koostumuksesta. Se toteutettiin monen ammattilaisen yhteistyöllä ja siinä hyödynnettiin uusinta tekniikkaa. Tutkimukseen osallistui kaksi lentokonetta, millä voitiin tutkia jätepyörrettä ilmasta käsin ja 30 monitoimialusta, joiden käytössä oli 652 roskankeräysverkkoa, joilla pystyttiin keräämään yli miljoona muovinäytettä laboratorioanalysointia varten.

Tutkimuksen tavoitteena oli saada käsitys pyörteen sisältämästä roskasta ja sen vaikutuksista ympäristöön ja eläimiin. Tutkimuksen tulokset olivat erittäin surullisia. Suurin ongelma tulee muovista. Sitä löytyi jätepyörteestä 75 prosenttia. Muovijätteestä 8 prosenttia oli mikromuovia, minkä poistaminen valtamerestä on lähes mahdotonta.

Mikromuovi on kaikkein haitallisin muovi mitä meressä voi olla. Se syntyy, kun aikaisemmin suuremmat muovin palaset hajoavat auringon lämmön vaikutuksesta pienemmiksi, läpimitaltaan alle 5mm, palasiksi. Niiden ongelma on se, että ne eivät hajoa luonnossa ollenkaan tai niiden hajoaminen voi kestää vuosisatoja. Mikromuovit sisältävät usein myös haitallisia kemikaaleja, jotka päätyvät eläinten suuhun ja täten päästävät myrkkyä niiden elimistöihin.

Jätteet kulkeutuvat pyörteeseen merivirtojen mukana. Osa niistä uppoaa merenpohjaan ja osa jää kellumaan meren pinnalle. Arviolta 1,15-2,51 miljoonaa tonnia roskaa päätyy meriin vuosittain. Roskat kulkeutuvat jätepyörteeseen, jossa ne hajoavat pienemmiksi osiksi. Myös valtamerien neljässä muussa vesipyörteessä on kytemässä samanlainen roska ongelma.

Muoviroskan vaikutukset ympäristöön ja eläimiin

Pelkästään merien muoviroskasta aiheutuu vuosittain miljardien dollarien vahingot kalastukselle, merenkululle ja turismille. Se aiheuttaa vaaraa ja tappaa monia eläimiä. Linnut, merinisäkkäät ja kilpikonnat voivat luulla pieniä muovin palasia planktoniksi ja syödä niitä luullen sitä ravinnokseen. Ne voivat kuitenkin takertua eläimen kurkkuun tai viedä erilaisia myrkkyjä niiden ruoansulatuskanaviin. Arviolta miljoona lintua kuolee vuosittain meressä olevan muoviroskan takia.

Erityisesti kilpikonnat syövät ravinnokseen paljon muovia. Jätepyörteen lähellä elävien merikilpikonnien ruokavalio voi koostua jopa 74 prosenttisesti pelkästä muoviroskasta. Merten muovijäte huolestuttaa myös siksi, että se on suurin uhka ravintoketjujen ja merten saastumisen kannalta. Eläinten ja kalojen syömä muovijäte voi myös päätyä ihmisten lautasille ravintoketjun seurauksena.

Vaikka YK on jo vuonna 1982 asettanut merioikeuksia käsittelevän sopimuksen, on sen toimeenpanossa ollut ongelmia ja roskaaminen on vain jatkunut. Muoviroskan poistaminen jätepyörteestä on erittäin työläs ja hankala projekti, vaikka sen tekemiseen onkin jo ryhdytty. Tärkeämpää olisi ennaltaehkäisevä työ, millä estetään muoviroskan pääsy mihinkään maailman vesistöistä. Ocean Cleanup järjestö aloitti kesällä 2019 jätepyörteen siivoamisen ja toivoo muoviroskan määrän vähentyvän siellä puoleen seuraavan viiden vuoden aikana.